Hyönteisvisan vastaukset:

 1. C.R.Sahlberg, 2. Pöytyän Yläneellä, 3. korpikolva, 4. C.R.Sahlberg, 

5. kanervatöpökatti, 6. heinähukka, 7. impikääpiökoi, 8. vesiskorppioni, 9. kalatäi, 10. helmihopeatäplä.

Sahlbergien jäljillä  - historiaa ja hyönteistutkimusta

Hankkeen tausta ja perustelut

Pöytyä-Oripää 4H-yhdistyksen toiminnan painopiste on jo useita vuosia ollut lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökasvatuksessa. Meillä on sopimus Pöytyän kunnan kanssa Luontokapinetti nimisen luontokeskuksen toiminnasta. Luontokapinetissa käy vuosittain noin 3000 lasta ja nuorta, toki myös aikuisryhmiä.

Tämän hankkeen tavoite on kehittää toimintaamme yliopistoyhteistyön kautta. Yliopiston osaamisresurssin hyödyntäminen mahdollistaa tiedollisesti kiinnostavamman ja luonnonympäristön muutoksen myötä yhä tärkeämmäksi käyvän luontotiedon jakamisen kävijöillemme. Lisäinfoa toiminnastamme saa www.luontokapinetti.fi sekä Youtubesta löytyvistä videoista (Aikuiset ja luontokoulu). Luontokapinetti on mukana myös fb:ssä ja instagramissa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen myötä toteutetaan oppimiskokonaisuus, jossa paikallista kulttuurihistoriaa, nykyhetkeä ja tiedettä yhdistelmällä saadaan monipuolien kuva omasta lähiympäristöstä, ja siitä miten se nivoutuu ympäröivään maailmaan. Oppimiskokonaisuuden kautta ihmisten toivotaan innostuvan tarkkailemaan ja tutkimaan lähiympäristöään uudesta näkökulmasta, ja samalla hahmottamaan tieteen olemusta arkipäiväiseltä vaikuttavien ilmiöiden selittäjänä.

Tavoitteeseen pyritään hyönteisiä (jossain määrin muitakin niveljalkaisia) apuna käyttäen. Hyönteisten helppo havainnointi ja vähäinen vuodenajoista riippuvuus tekevät niistä kiitollisen seurantakohteen. Lisäksi niiden monimuotoisuus ja sopeutuvuus kiehtoo niin pienempää kuin vähän isompaakin oppijaa.

Kuuluisan Sahlbergien suvun luonnontieteilijöitä, ja erityisesti hyönteisiin erikoistuneita tutkijoita asui 1800-luvulla Pöytyän Yläneellä. Osa suvun jäsenistä on jopa haudattu Yläneellä sijaitsevalle yksityiselle hautausmaalle. Tämän vuoksi Sahlbergit ja heidän tieteellinen hyönteisharrastuksensa on valittu oppimiskokonaisuuden kulttuuriseksi ja tieteen metodeja sekä niiden muuttumista selittävän osion esimerkeiksi. Esimerkiksi Korpikolva(Pytho kolwensis) on puuaineksessa elävä kovakuoriainen, jonka löysi alun perin turkulainen eläintieteen professori C.R. Sahlberg vuonna 1828 opiskelijoineen Satakunnassa sijaitsevasta Yläneen Kolvan kylästä, jonka kylän mukaan kuoriainen myös nimettiin.

Hyönteisten suunnaton lajirunsaus ja niiden keskeinen merkitys ekosysteemissä on tiedetty jo kauan. Puolet maailman eliölajeista on hyönteisiä ja hyönteisten muotojen, elintapojen ja elinympäristöjen kirjo antaa loputtomasti mahdollisuuksia etsiä ja löytää visuaalisesti ja tarinallisesti mielenkiintoisia esimerkkejä suhteellisen vähäisin ponnistuksin ja luotettavasti lähes kaikkina vuodenaikoina ja lähes kaikenlaisista elinympäristöistä. 

Lisäksi hyönteisteema on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen, sillä useiden eri tutkimusten mukaan, hyönteisten määrä maailmassa on vähentynyt viimeisten vuosikymmen aikana melko rajusti.

Iloa kylille - teema hanke

Syntyjä syviä

Entisaikaan ihmiset taivalsivat pitkiäkin matkoja jalan. Metsässä kulkiessa oli aikaa pohtia kaikenlaista ja samalla havainnoida ympäröivää luontoa. Monesti varmasti mieleen nousivat kysymykset asioiden ja ilmiöiden alkuperästä ja merkityksestä. Miksi palokärki huutaa niin kolkosti? Mistä tuli ensimmäinen karhu?

Jos haluat vähän erilaisen näkökulman metsäretkelle, Vaskijärven luonnonpuistoon, tule tarinankertoja Riikka Palosen ja ympäristökasvattaja Minna Lukkalan mukaan tarinapatikkaan. Matkaan lähdemme kesäkuisena tiistaina, 15.6. klo 16.00. Lähtöpaikka on Elijärvenkulma. Patikoitava matka n. 7 km.

Veden väkeä

Oletko koskaan lapsena pohtinut laiturilla istuksiessa, mitä veden alla oikeasti mahtaa olla? Entisaikaan ihmiset asettuivat mielellään asumaan vesistöjen äärelle kalojen ja kulkuyhteyksien takia, ja totisesti kautta aikojen kaikki ovat pohtineet tuota kysymystä vedenalaisesta maailmasta. Onko siellä olentoja? Hirmuisia hirviöitä vai viisaita velhoja?

Jos haluat kuulla kertomuksia vedenalaisesta maailmasta ja sen väestä, tule tarinankertoja Riikka Palosen ja ympäristökasvattaja Minna Lukkalan mukaan melontaretkelle Koskeljärvelle. Matkaan lähdemme Härkluoman laavulta. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Keijujen kujeita                       

Pitkillä vaellusmatkoilla ihmiset monesti myös yöpyivät taipaleella, ja tokihan yöpaikkaan sytytettiin nuotio. Hämärtyvä metsä on täynnä ääniä…rapinaa, huokauksia, napashduksia…liekkien loimottavassa valossa saattoi nähdä tanssivia olentoja. Olivatko ne keijukaisia? Ja jos olivat, olivatko kaikki keijukaiset mukavia?

Jos haluat kokea nuotiopiirin mystisen hämärän ja kuulla outoja tarinoita pikkuväestä, tule tarinankertoja Riikka Palosen ja  ympäristökasvattaja Minna Lukkalan mukaan tarinapatikkaan. Matkaan lähdemme Lukkalan pihalta, Heinijoentie 445 ja kohteena Päivi Lehtosen laavu Suolammin läheisyydessä. P-paikat ovat niukassa Taipaleentien varrella, joten yhdistetään autokuntia.  Tiistaina 7.9.2021 klo 18.00.  Ilmoittaudu minna.lukkala@4h.fi